Diabetes eli sokeritauti

Taudin määritys

Diabetes mellitus (sokeritauti) on yleisimmin keski-ikäisten ja vanhempien koirien sairaus, tosin sitä saattaa esiintyä nuoremmillakin eläimillä. Sitä esiintyy myös vanhenevilla, useimmiten ylipainoisilla kissoilla. Sairaus johtuu siitä, ettei elimistö pysty säätelemään insuliinin tuotantoa, jolloin verensokeri nousee.
Diabetes voidaan jakaa useampiin tyyppeihin, mutta koirilla ja kissoilla se jaetaan yleensä kahteen tyyppiin, joista toinen on insuliiniriippuvainen (IDDM eli tyyppi 1) ja toinen insuliinista riippumaton (NIDDM eli tyyppi 2).

Riskitekijät

  • ylipaino
  • perintötekijät
  • samanaikainen muu sairaus, pitkäaikainen lääkitys (esim. toistuvat hormonihoidot)
  • ikä
  • rotu
  • sukupuoli

Oireet

  • runsas virtsaaminen /juominen
  • ylenmääräinen syöminen, mistä huolimatta lemmikki laihtuu
  • ”laiskistuminen”
  • nopeasti etenevä harmaakaihi

Hoito

Pieneläinten sokeritaudin hoito perustuu useimmissa tapauksissa insuliinilääkitykseen (pistokset). Vain kissoilla harvoin joissain yksittäisissä tapauksissa voidaan koettaa sokeritaudin hoitoa suun kautta annettavilla diabeteslääkkeillä.

Insuliinin pistäminen

Tarkista lääkepakkauksen tuoteselosteesta säilytysohjeet ja noudata niitä huolellisesti. Insuliini pistetään lemmikin nahan alle eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaan..

Insuliininannostus on hyvin yksilöllinen. Annosta voidaan joutua nostamaan / laskemaan eläinlääkärin valvonnassa, jos oireet ja veri- / virtsakokeet niin vaativat.

Pistäminen ja ruokinta

Yleensä koiralle annetaan n. puolet päivän ruoasta aamulla, jonka jälkeen insuliini pistetään. Koiraa hoidettaessa on tärkeää nähdä sen syövän! Ellei potilas syö, verensokeri ei nouse eikä insuliinia tarvita. Jos eläin ei syö, insuliinia ei saa antaa, sillä liika insuliini on hengenvaarallista. Turvallisempaa on olla pistämättä. Samoin, jos omistaja luulee pistäneensä ihon läpi niin, että turkki tuntuu märältä, insuliinia ei saa pistää heti uudestaan, sillä insuliinia on saattanut kuitenkin mennä ihon alle, ja silloin uusi annos saattaisi olla liikaa.

Välipaloja (vähärasvaisia ja runsaskuituisia, esim. riisikakut, tumma leipä) saa ja on hyväkin antaa pitkin päivää.

Mikäli lemmikki saa insuliinia kaksi kertaa vuorokaudessa, toinen insuliiniannos annetaan n. 12 h kuluttua edellisestä, samoin myös ruoan jälkeen. Ennen nukkumaanmenoa kannattaa antaa vielä pieni iltapala.

Kissoille insuliini annetaan yleensä aamupalan jälkeen. Niille voi jättää ruoat tarjolle pitkin päivää, mutta on kuitenkin tarkkailtava, että kissa syö kunnolla. Jos tuntuu, että kissa on ruokahaluton, insuliinin annosta kannattaa vähentää. Ihanteellista olisi jos kissankin insuliini annettaisiin kaksi kertaa päivässä, tilanne yleensä hieman riippuu kissan temperamentista.

Pistoskohtaa kannattaa vaihdella, jottei lemmikki saa ihoreaktiota pistoskohtaan.

Ruokavalio

Parhaiten diabeetikoille sopivat valmisruoat, jotka on tehty nimenomaan tukemaan sokeritautisen lemmikin tarpeita. Kaikilla suurimmilla eläinruokafirmoilla on diabeetikoille sopiva erikoisruokavaliot, joten varmasti kullekin diabeetikkolemmikille löytyy maistuva ruoka. Näitä ruokia saa vain eläinlääkäriasemilta. Kaupallisen ruoan lisäksi lemmikille riittää vain vesi, jota tulee olla vapaasti saatavilla. Useat diabeetikkolemmikit ovat ylipainoisia ja sairauden hoitoon kuuluu ehdottomasti myös painonhallinta.

Muuta

Insuliinishokki ja sen hoito

Insuliinishokissa verensokeri laskee liikaa ja liian nopeasti. Oireita ovat vapina, heikkous, huojuminen, kouristukset ja tajuttomuus. Lemmikin suun limakalvoille sivellään nopeasti imeytyvää hunajavettä /hunajaa, jolloin lemmikin tila yleensä kohenee niin että sille voidaan antaa suun kautta normaalia ruokaa. Insuliinia lemmikkiin ei saa pistää, ennen kuin on saatu yhteys hoitavaan eläinlääkäriin.

Kontrollit

Hoitotasapainon saavuttaminen ja kontrollien tarve on aina hyvin tapauskohtaista, noudata siis hoitavan eläinlääkärin ohjeita. Heti taudin toteamisen jälkeen tarkastukset ovat yleensä aluksi jopa viikoittaisia, kunnes tilanne saadaan hallintaan; jatkossa yleensä 3- 6 kuukauden välein potilaan voinnista riippuen.

Kontrollikäynti vastaanotolla

Insuliinipistos ja aamuruoka annetaan eläimelle normaalisti. Kontrollikäynti vastaanotolla on suositeltavinta ajoittaa n. 4-6 tunnin päähän insuliinilääkityksen annosta. Kontrollikäynteihin sisältyy mm. perustarkastus sekä virtsa- ja verikokeita. Lemmikin painoa tulee tarkkailla säännöllisesti, sillä insuliinin annosta voidaan joutua muuttamaan, mikäli lemmikki laihtuu tai lihoo merkittävästi.

Insuliinilääkitys on elinikäinen!

Jos lemmikkiä ei ole leikattu (steriloitu/ kastroitu), se suositellaan tehtäväksi, sillä hormonimuutokset usein pahentavat taudin oireita. Leikkaus voidaan suorittaa, kunhan lemmikin diabetes on ensin saatu hallintaan.

Liikuntaa tulisi harjoittaa diabeetikonkin kanssa säännöllisesti. Hyvä kunto parantaa lemmikin vastustuskykyä ja yleistä hyvinvointia. Tämä kaikki yhdessä auttaa pitämään ystäväsi hyvässä kunnossa ja sokeritaudin hallinnassa.

Seurattavia asioita:

  • lemmikin paino
  • ruokahalu
  • silmien kunto
  • yleiskunto (fyysinen ja psyykkinen)
  • pistoskohdan iho
  • virtsaamisen / juomisen määrä