Kanin ja marsun ripuli

Ripulin syitä

Kani ja marsu ovat kasvissyöjiä, joiden ruoansulatukselle on tärkeää korkea kuitupitoisuus. Lisäksi suolistossa oleva runsas bakteerikasvusto ja pieneliöt sulattavat rehua ja tuottavat vitamiineja. Muutokset pieneliöstössä ja bakteerikasvutossa aiheuttavat yleensä haitallisten bakteerien lisääntymisen, jonka seurauksena saattaa ilmetä joko ripulia tai pahanhajuista ja koostumukseltaan vaihtelevaa ulostetta.

Syitä muutoksiin on esim. ruokinan muutos, antibioottihoito, huononlaatuinen heinä, liiallinen tuoreravinnon määrä, stressi ja epähygieeniset olot. Multainen tai kylmä ruoka aiheuttaa erittäin helposti ripulia. Myös bakteerit voivat aiheuttaa suolistotulehduksia. bakteerit voivat olla peräisin esim. pilaantuneista vihanneksista tai huonolaatuisesta vedestä.

Kani ja marsu syövät tarkoituksella pehmeitä papanoita suoraan peräaukon suulta. Näissä ns. yöpapanoissa on runsaasti valkuaisaineta, vitamiineja, kivennäisaineita ja ruoansulatukselle tärkeitä pieneliöitä. Näinollen yöpapanat ovat tärkeitä jyrsijöiden normaalin ruuansulatulksen ylläpitämisessä. Stressi estää näiden papanoiden tulon ja täten haittaa myös ruoansulatusta.

Minkä tahansa ikäinen kani/marsu voi sairastua ripuliin. Herkempiä ripulille ovat kuitenkin imevät ja vasta vieroitetut poikaset, aikuiset naaraat muutamaa päivää ennen ja jälkeen synnytksen ja sekä stressaantuneet nuoret kanit.

Oireet

Ripuliuloste on normaalia löysempää, jopa vetistä ja pahalta haisevaa. Papanat voivat olla normaalia isompia ja tahmeampia, niin että ne tarttuvat toisiinsa ja kasautuvat peräaukon suulle. Ulosteessa voi olla myös limaa ja verta. Sairastuneella eläimellä on monesti huono ruokahalua ja on väsynyt. Pitkittynyt ripuli aiheuttaa kanin laihtumisen.

Tukihoito

Ripuloivan jyrsijän tärkein ravinnonlähde on kuiva heinä. Väkirehun (mm. leipä, jyvät) ja tuoreravinnon osuutta on pienennettävä muutamassa päivässä tai jätettävä jopa kokonaan pois kunnes ripuli on parantunut.

Ripuloidessa eläin menettää runsaasti nestettä, mikä heikentää eläimen vointia. Tämän takia on tärkeää varmistaa että sairas eläin saa vettä riittävästi Tarvittaessa ruiskulla suuhun). Jyrsijän suolisto ei kestä paastoa. Mikäli ruokahalu on huonontunut on lemmikkiä syötettävä ruiskun avulla. Näin ehkäistään suoliston toiminnan lamaantuminen ja varmistetaan riittävä ravinnon saanti. Mikäli mahdollista, olisi hyvä antaa myös terveen lajitoverin papanoita, jotta suoliston bakteeri- ja pieneliökanta palautuisi normaaliksi mahdollisimman nopeasti. Maitohappobakteereistakin voi olla apua. Monivitamiinivalmisteen antaminen on suositeltavaa yleisvoinnin parantamiseksi.

Ripulin hoitoseos

– 0,5dl veteen keitettyä löysää kauravelliä tai vauvoille tarkoitettua vihannessosetta
– muutamia heinäpellettejä liotettuina mukaan
– 1 tl terveen kanin papanoita liotettuna
– muutama tippa monivitamiinivalmistetta

Tätä seosta annetaan potilana koosta ja kunnosta riippuen 2-10 ml kerrallaan 3-5 kertaa vuorokaudessa.

Lisäksi sairaan eläimen ja sen häkin puhtaudesta on pidettävä huolta. Jos tassut tai takapää on ulosteessa, on eläin pestävä riitävä usein lämpivällä vedellä ja kuivattava hyvin.

Häkissä tulee olla puhtaita kuivikkeita. Lisäksi eläin tulee pitää vedottomassa ja rauhallisessa paikassa. Ulosteen koostumus normalisoituu tavallisimmin muutaman päivän viiveellä, siitä kun eläin on alkanut syödä kunnolla. Normaaliin ruokavalioon siirytään usean päivän aikana vasta ku ripuli on täysin parantunut.

Suolistovaivojen ehkäisy

Ehkäisevät toimenpiteet ovat aina tehokkaampia kuin sairauden hoito.Stressiä tulee välttää. Lisäksi ruuan on oltava ensiluokkaista, se ei saa olla likaista tai kylmää. Mahdolliset ruokailumuutokset tulisi tehdä pikkuhiljaa. Oikean ruokavalion ja sen sisältämän kuidun on todettu suojaavan suolistotulehdukselta, koska kuitu edistää suoliston toimintaa. Tämän vuoksi hyvänlaatuista heinää tulee aina olla tarjolla. Ruoka-astiat ja vesipullo on pestävä päivittäin. Puhdasta vettä on oltava aina tarjolla.